Vesa Sarajärvi RANUAN KIRJASTOAUTON HISTORIA
Kuvia kirjastosta ja kirjastoautosta www.kuukas.pp.fi Kirjastoon:Ranuan kirjasto
Sisällysluettelo
1.1 Kirjasto kuntaan?
1.2 Kehitystä
1.3 Piirikirjastot
1.4 Kantakirjasto
1.5 Hankitaan kirjallisuutta2. KIRJASTOAUTOA SUUNNITELLAAN
2.1 Kirjastoauton varhaishistoriaa
2.2 Historia jatkuu...
2.3 Suunnitellaan...
2.4 Jokohan nyt...
2.5 Tositoimiin...
2.6 Viran perustaminen
2.7 Rakennetaan kirjastoauto...
2.8 Maalataan kirjastoauto...3.1 Lainausasemien lakkauttaminen
3.2 Kirjastoauton reitit
3.3 Ensimmäiselle reitille
3.4 Yhteistyö koulujen kanssa
3.5 Kirjastoauton lainauksen kehittyminen
3.6 Kirjastoauton kokoelmat
3.7 Lakkautetaan lisää...
3.8 Oheistoimintoja4.1 Toiminta kehittyy
4.2 Tietokoneaikaan
1. KIRJASTON HISTORIAA
1.1 Kirjasto kuntaan?
Kirjaston saaminen Ranualle oli pitkähkön harkinnan tulos. Lainakirjaston saamisesta kuntaan keskusteltiin Ranuan kunnanvaltuustossa ensi kerran joulukuussa 1918. Kirjastohanke nostettiin uudelleen esille vuosina 1921 ja 1925, jolloin valtuusto eväsi perustamisen äänin 5 - 4. Seuraavan kerran asia otettiin käsiteltäväksi syksyllä 1926, koska Pohjois-Suomen kirjastoneuvoja oli lähettänyt kuntaan kirjeen kirjastoasiasta. Nyt valtuusto myönsi kirjaston tarpeellisuuden, mutta jätti kirjaston perustamisen myöhemmäksi huonon taloudellisen tilanteen vuoksi (Turunen 1990).
1.2 Kehitystä
Kirjastoasiassa päästiin myönteiseen tulokseen vasta vuonna 1929, jolloin Ranuan kirjastotoiminnan voidaan katsoa virallisesti alkaneeksi. Ensimmäisenä kirjastonhoitajana toimi kunnankirjuri Eino A. Lohi, ja kirjasto palveli asiakkaitaan pääsääntöisesti maanantaisin ja perjantaisin klo 14 - 16. Pitkämatkalaisille saatettiin lainata luettavaa myös muina aikoina. Ensimmäisenä toimintavuotena kirjastoon hankittiin 311 teosta ja niitä lainattiin 384 kertaa (Turunen 1990).
Lähde: Ranuan kirjastolaitoksen toimintatilastot 1938-1989.
Kirjaston lainaustoiminta
Lainoja Lainaajia Kirjoja v.1938 550 89 763 v.1942 909 82 875 v.1947 341 48 746 v.1953 1208 109 1063 v.1955 2426 213 1334 v.1957 4998 477 1869 v.1962 6965 345 5062 v.1966 10990 759 6610 v.1969 20851 818 8986 v.1973 28943 877 13445 v.1976 37085 1243 16926 v.1978 48849 1681 20611 v.1981 54322 1649 24595 v.1984 69684 1694 30062 v.1987 94869 2503 59675 v.1989 104833 2578 62969
Kantakirjaston lainaustoiminta ja kirjamäärä kehittyi tasaisesti, lukuun ottamatta sota-ajan hävikkiä kirjamäärässä. Sotien jälkeen lainaustoiminta oli muutamia vuosia vähäistä. Hidas tasainen kasvu lainausluvuissa jatkui 1960-luvun puoliväliin asti. Sen jälkeen kirjojen lainaaminen on lisääntynyt voimakkaasti.1.3 Piirikirjastot
Alkuaikoina kantakirjasto toimi Ranuan kunnantalolla vuoteen 1951 asti. Pitkien ja vaikeiden kulkuyhteyksien vuoksi kirjasto ei voinut palvella täysipainoisesti syrjäisimpien seutujen asukkaita. Tämän vuoksi 1930-luvun puolivälissä käynnistyi hankkeita ns. piirikirjastojen perustamiseksi. Ensimmäinen piirikirjasto perustettiin Kelankylään vuonna 1934. Simojoelle kirjasto tuli 1936 ja Simojärvelle 1937. Piiri- eli sivukirjastoja perustettiin vähitellen lisää. Enimmillään sivukirjastojen määrä oli 1970-luvun alkupuolella 21 kirjastoa. Kirjastoja on ollut seuraavilla kylillä: Asmunti, Haarahiltunen (1948), Hosio (1948), Impiö (1937), Kaisto, Kela (1934), Korte (1955), Kuha, Kuukasjärvi (1948), Mauru (1950), Nikkilä, Petäjä (1955), Peurajärvi (1948), Piittisjärvi (1954), Portimojärvi (1959), Putkivaara, Saariharju, Saukkojärvi (1949), Simojoki (1936), Simojärvi (Sääskilahti 1947) ja Tolja.
1.4 Kantakirjasto
Näiden lisäksi Ranuan kirkonkylällä toimi pääkirjasto sekä terveyskeskuksessa ja vanhainkodilla laitoskirjasto. Ranuan kunnan kantakirjasto siirtyi v. 1951 yksityistaloon, jossa se oli vuoteen 1955 asti, jolloin kirjasto siirrettiin kunnan keskuskoululle. Vuonna 1966 kirjasto jälleen muutti vuokratiloihin Lapinmaan kiinteistöön, josta kirjasto vuonna 1968 siirrettiin kansalaiskoululle. Kirjasto sai oman kirjastorakennuksen vuonna 1983. Uuden kirjastorakennuksen suunnittelussa otettiin kaukonäköisesti huomioon myös mahdollinen kirjastoauton saaminen kuntaan.
1.5 Hankitaan kirjallisuutta
Kirjaston aineistomäärän kehittyminen oli alkuun varsin hidasta. Sotiin asti hankittiin keskimäärin n. 100 kirjaa vuodessa. Sota-aikana kirjoja hävisi jonkin verran. Sodan jälkeen 50-luvulla kirjamäärä nousi suhteellisen nopeasti. 60-luvun aikana kirjoja hankittiin vuosittain erittäin runsaasti. Huomattavaa on, että sivukirjastojen yhteinen kirjamäärä oli 60-luvulta 80-luvun alkuun asti suurempi kuin pääkirjaston, esim. v. 1968 pääkirjastossa 8229 ja sivukirjastoissa 11982 kirjaa. Kirjamäärä oli huipussaan juuri ennen lainausasemien lakkauttamista v. 1988 yhteensä 86146 kirjaa. Kirjastolaitoksen aineistomäärä on sota-aikoja lukuun ottamatta kaksinkertaistunut aina vuosikymmenessä. 90-luvulla lainausasemien lakkauttamisen vuoksi aineistomäärä on laskenut; kirjoja on poistettu ja myyty.
2. KIRJASTOAUTOA SUUNNITELLAAN
2.1 Kirjastoauton varhaishistoriaa
Ensimmäiset suunnitelmat kirjastoauton hankkimiseksi Ranualle tehtiin jo 60-luvulla. Kunnanhallitus antoi vuonna 1968 kirjastolautakunnan tehtäväksi tutkia kirjastoauton toimintamahdollisuuksia ja taloudellisuutta Ranuan kunnassa. Kirjastolautakunta pyysi Rovaniemen piirin kirjastotarkastajalta lausuntoa asiasta. Tarkastajan joulukuussa 1968 antama lausunto ei ollut erityisen myönteinen Ranuan silloiset olot huomioiden. Suhteelliset lainausluvut Ranuan kunnassa olivat silloin Posion jälkeen korkeimmat Lapin läänin maalaiskunnista. Tarkastajan mielestä kirjastoauto ei toisi oleellisia säästöjä kunnalle, koska koulujen oppilaskirjastot täytyisi kuitenkin säilyttää ja opettajille maksaa kirjastojen hoidosta. Kirjastotarkastajan mielestä kirjastoauto toisi parannusta pääasiassa aikuisten kirjastopalveluihin (Lehväslaiho 11.12.1968, kirje).
Seuraavat maininnat kirjastoautohankkeen etenemisestä löytyvät vuodelta 1972, jolloin Erikoiskori Oy Iisalmesta oli käynyt Ranualla esittelemässä kirjastoautoa. Esittelyn jälkeen Erikoiskori Oy teki kunnalle tarjouksen kirjastoautosta (Erikoiskori Oy 2.6.1972, kirje). Kunnanhallitus asetti toimikunnan valmistelemaan kirjastoauton hankintaa. Kunnanhallituksen pöytäkirjasta vuodelta 1973 ilmenee, että toimikunta oli pohtinut asiaa ja tutustunut mm. Pudasjärven kunnan kirjastoautotoimintaan. Toimikunnan käsityksen mukaan n. puolet silloisista sivukirjastoista tulisi lakkauttaa vähäisten lainausmäärien perusteella. Lisäksi kuntaan oli perustettu uusia asutusalueita, jotka olivat kokonaan ilman kirjastopalveluita. Toimikunta teki arvioita ja vertailuja kirjastoauton vaikutuksista sekä talouteen että lainaustoimintaan. Kunnanhallitus päätti 7.11.1973 toimikunnan esityksen mukaisesti hakea valtionavustuksen ennakkopäätöstä kirjastoauton hankkimista varten (Ranuan kunnanhallitus 7.11.1973/775§).
2.2 Historia jatkuu...
Kirjastoautoasia hautautui muutamiksi vuosiksi, kunnes vuonna 1978 asia jälleen nousi esille. Kirjastoautotoimikunta jatkoi käytännön suunnittelutyötään. Huoli sivukirjastojen toiminnasta oli suuri, koska kirjastot sijaitsivat kouluilla ja useat sivukylien koulut olivat lakkautusuhan alaisina. Toimikunta lähti tälläkin kertaa suunnitelmissaan siitä, että noin puolet sivukirjastoista korvattaisiin kirjastoautolla.
Tällä kertaa toimikunta vei työtään pitemmälle suunnittelemalla myös kirjastoauton reitit ja varsin tarkan aikataulun. Reittien ja aikataulujen suunnittelussa käytettiin hyväksi myymäläautojen aikatauluja sekä karttaa kunnan oppilaskuljetusreiteistä. Suunniteltujen reittien perusrunko oli hyvin paljon samanlainen kuin nykyinen voimassaoleva kirjastoauton reittiverkosto. Tämä osoittaa, että toimikunta paneutui työhönsä vakavasti. Motivoinnin tueksi toimikunta hankki myös erilaisia kuvastoja ja mainoksia hienoista kirjastoautoista, mutta siitä huolimatta kirjastoautohanke viivästyi jälleen useilla vuosilla. Asiaan vaikutti ehkä se, että vanhimmat kirjastoautot olivat tulleen uusimisikään ja valtio tuki vähemmän uutuushankintoja. Valtionosuusanomukset kulkivat lääninhallituksen kautta ja lääninhallituksella oli oma lista kirjastoautohankkeiden kiireellisyysjärjestyksestä. Ranua oli listan häntäpäässä.
2.3 Suunnitellaan...
Kirjastoautohankkeen suunnittelutyötä jatkettiin jälleen vuonna 1985, jolloin lähinnä vahvistettiin jo aiemmin tehtyjä suunnitelmia sivukirjastojen lakkauttamistarpeesta. Tällä välin kuntaan oli saatu uusi pääkirjasto (1983), jonka rakentamisessa kirjastoautonkin tarpeet oli huomioitu. Kirjastoauton talli sijaitsee pääkirjaston yhteydessä ja tallista on suora yhteys yhteisiin varasto- ja työskentelytiloihin.
Sivukirjastojen määrä oli laskenut 13:een, joiden lisäksi kunnassa oli 6 siirtokirjakokoelmaa. Uusissa suunnitelmissa oli tarkoitus jättää 6 sivukirjastoa toimimaan ainakin toistaiseksi.
Kirjastoauton hankkimisesta tehtiin v. 1985 aloite (Eero Ikineva, Kuha) kirjastolautakunnalle (Ranuan kirjastolautakunta 19.2.1986/25§). Lautakunta totesi, että kuntasuunnitelmassa kirjastoautohanke on ollut mukana jo toistakymmentä vuotta. Kunta olisi valmis hankkimaan auton, mutta lupa auton hankintaan pitää ensin saada Kouluhallitukselta valtionavun saannin takia.
2.4 Jokohan nyt...
Lopulta vuonna 1987 kirjastoautohankkeen toteutuminen alkoi näyttää todennäköiseltä. Ensimmäiset toiveet asetettiin jo loppuvuoteen 1988, mutta toiveet eivät vielä toteutuneet (Ranuan kuntasuunnitelma 1988-1992). Kunta oli jo budjetissaan varautunut kirjastoauton hankintaan, mutta lupaa Kouluhallitukselta ei vieläkään saatu. Tieto kuitenkin oli, että lupa todennäköisesti lähivuosina myönnetään.
Myös kunnan kirjastoverkostossa tehtiin lähinnä sivukirjastojen hallinnointiin vaikuttavia muutoksia; sivukirjastot muutettiin lainausasemiksi, jolloin ne eivät enää olleet itsenäisiä kirjastoja. Tähän muutokseen vaikutti vuonna 1986 tullut uusi kirjastolaki, joka edellytti sivukirjastolta mm. tietynlaista kirjastohuoneistoa. Koska lähinnä kouluilla sijaitsevat sivukirjastot eivät täyttäneet lain vaatimuksia, ne muutettiin lainausasemiksi. Kirjahankintoja voitiin nyt paremmin keskittää pääkirjastoon ja näin varautua kirjastoauton tuloon. Lisäksi lainausasemat oli helpompi lopettaa kuin itsenäiset kirjastot. Lainausasemien lakkautusuhka aiheutti jonkin veran keskustelua kylillä ja lautakunnassakin, joka teki asiaan liittyen itsenäisiä ratkaisuja päätösehdotuksistakin poiketen.
Loppuvuodesta 1989, kun kirjastoauton saaminen oli jo todennäköistä, Ranuan Talous-suunnittelusihteeri pyysi Kulttuuriasiainlautakunnalta Kunnanhallitusta varten selvityksen kirjastoauton vaikutuksesta Ranuan kunnan kirjastotoimeen. Selvityksessä listattiin lähinnä kirjastoauton myönteisiä vaikutuksia:
1. Kirjastoauto palvelee sivukyliä paremmin kuin lainausasema
2. Laajempi ja vaihtuvampi kokoelma
3. Monipuolisempi valikoima (lehdet, kasetit, videot)
4. Tietopalvelu ja kaukolainaus
5. Kunnallisinformaatiota auton mukana
6. Kirjastoammatillista tietotaitoa
Lisäksi selvityksestä ilmeni, että arvioinneissa oli saatu konsulttiapua Kemijärven kirjastosta (Ranuan Kulttuuriasiainlautakunta 15.11.1989/92§).
2.5 Tositoimiin...
Ranua sai kirjastoauton hankkimisluvan Kouluhallitukselta 7.2.1990 (Kulttuuriasiainlautakunta 26.2.1990/23§). Kouluhallitus oli edellisen kerran myöntänyt kirjastoautolupia uusille hakijoille vuonna 1983. Nyt sai kirjastoautoluvan neljä uutta kuntaa: Ranua, Kangasniemi, Utajärvi ja Yli-Ii (Lapin Kansa 9.2.1990).
Kirjastoauton hankkimiseksi perustettiin työryhmä, johon kuuluivat kunnanjohtaja Kyösti Tornberg, kunnansihteeri Matti Tunkkari, palopäällikkö Matti Pekkala, kirjastotoimenjohtaja Lea Vaakanainen ja kirjastovirkailija Vesa Sarajärvi. Työryhmä valmisteli tarjouspyynnöt, jotka toimitettiin lautakunnan käsiteltäväksi. Tarjoukset otettiin Valtion hankintakeskuksen kautta. Kulttuuriasiainlautakunta hyväksyi työryhmän esityksen lisättynä videolaitteiden hankintaesityksellä. Samassa kokouksessa päätettiin esittää Kunnanhallitukselle kirjastoautonkuljettaja-virkailijan viran perustamista heinäkuun 1990 alusta lähtien (Kulttuuriasiainlautakunta 29.3.1990/24§, 25§).
Ranualla kävi kolme erilaista kirjastoautoa esittäytymässä työryhmän jäsenille. Kunnanhallitus käsitteli hanketta kokouksessaan 2.4.1990 ja päätti yksimielisesti hyväksyä kulttuuriasiainlautakunnan esityksen vähennettynä videolaitteistolla. Esityksen mukaisesti eri vaihtoehdoista valittiin Scanian alusta ja Vähämaan kori. Vaihtoehto näytti kylläkin paperilla kalleimmalta, mutta työryhmä pystyi tarpeeksi vakuuttavasti perustelemaan valintansa Ranuan uudeksi kirjastoautoksi. Kunnanhallitus hyväksyi myös viran perustamisen esityksen mukaisesti (Ranuan kunnanhallitus 2.4.1990/130§, 131§).
2.6 Viran perustaminen
Ranuan Kunnanhallitus päätti perustaa kirjastoautonkuljettaja-virkailijan viran heinäkuun 1990 alusta alkaen, jotta virkaan valittu henkilö voisi osallistua lainausasemien tyhjentämiseen ja reittien suunnitteluun sekä olisi asiantuntijana kirjastoauton rakentamisvaiheessa. Kulttuuriasiainlautakunta julisti viran haettavaksi ja määräaikaan mennessä virkaa haki kolme henkilöä, joista yhdellä oli virkaan vaadittava pätevyys. Kulttuuriasiainlautakunta valitsi virkaan Vesa Sarajärven 1.7.1990 alkaen (Lapin Kuriiri 27.6.1990).
2.7 Rakennetaan kirjastoauto...
Ranuan kirjastoauton rakentaminen aloitettiin toukokuussa Seinäjoella Vähämaa Ky:n Erikoiskoritehtaalla. Kirjastoautotyöryhmän jäsenet tekivät 8.5.1990 ensimmäisen tutustumismatkan koritehtaalle Seinäjoelle. Tämä matka aiheutti Kulttuuriasiainlautakunnan jäsenissä hieman närkästystä, koska hekin olisivat olleet halukkaita matkaan (Kulttuuriasiainlautakunta 17.5.1990/49§). Työryhmä teki kolme matkaa koritehtaalle kirjastoauton eri valmistumisvaiheissa. Viimeinen matka tehtiin syyskuussa, jolloin auton kori oli ulkoisesti maalausta vailla.
2.8 Maalataan kirjastoauto...
Ranuan kirjastoauton maalaus onkin oman tarinansa arvoinen. Auton maalaus kuuluu korin hintaan, mutta lisäksi oli varattu n. 15 000 markkaa erikoismaalausta varten. Maalaus ja värit olivat tilaajan valittavissa. Maalauksesta pyydettiin suunnitelmia useilta paikkakunnan omilta taiteiden harrastajilta ja ammattilaisiltakin jo alkukesällä. Odoteltiin ja odoteltiin, mutta suunnitelmia ei kuulunut. Koritehtaalta asetettiin viimeinen takaraja syyskuulle, jolloin työryhmä toisi maalaussuunnitelman vierailun yhteydessä. Syyskuu tuli ja vierailua edeltävänä päivänä saatiin pienen painostuksen avulla yksi maalaussuunnitelma. Kun muita ei ollut käytettävissä, niin Ranuan kirjastoauto maalattiin sen suunnitelman pohjalta hieman muunneltuna. Maalaussuunnitelman teki ala-asteen rehtori Jorma Törn.
Erikoismaalauksesta pyydettiin tarjousta Juhani Taivaljärveltä, jolla oli jo näyttöä kirjastoautojen taidemaalauksista. Aiheen haluttiin liittyvän jollakin tavalla Ranuan maineeseen hillapitäjänä. Taiteilijan ehdotus oli "Hehkuva hillamätäs", joka on nyt nähtävillä Ranuan kirjastoauton kyljessä.
Auto valmistui suunnitelmien mukaisesti lokakuussa 1990. Kirjastoautonkuljettaja-virkailija oli samalla aikaa Scanian järjestämällä kurssilla Helsingissä, joten hän paluumatkallaan ajoi uuden kirjastoauton Ranualle.
3. TOIMINTA ALKAA
3.1 Lainausasemien lakkauttaminen
Kirjastoauton tulon varmistuttua lainausasemien lakkauttaminen tuli ajankohtaiseksi. Kunnassa oli sillä hetkellä kaksi lainausasemaa, jotka erottuivat lainausluvuiltaan selvästi muista: Ruona ja Piittisjärvi. Kulttuuriasiainlautakunta antoi Kunnanvaltuustolle vapaat kädet päättää lainausasemien kohtalosta, mutta toivoi, että Ruonan ja Piittisjärven lainausasemat säilytettäisiin. Näin myös tapahtui.
Tästä alkoikin valtava urakka lainausasemien lopettamiseksi ja kirjojen siirtämiseksi pääkirjaston kokoelmiin. Muutamat lainausasemat halusivat jatkaa toimintaansa syksyyn asti, mutta suurin osa lainausasemista ja kaikki siirtokirjakokoelmat lopettivat lainaustoimintansa kesäkuun alussa. Kouluille annettiin oikeus valita lainausasemien kokoelmista haluamansa määrä kirjallisuutta koulun omaan käyttöön. Pääkirjaston henkilökunta kävi sitten läpi jokaisen kirjaston erikseen. Osa lainausasemien kirjoista siirrettiin pääkirjaston omiin kokoelmiin, osa poistettiin myyntiä varten ja kaikki huonokuntoisimmat hävitettiin. Myyntiin tuli paljon erittäin hyväkuntoisia kirjoja, koska tiettyjen suosikkikirjailijoitten teoksia oli hankittu lähes jokaiseen kirjastoon.
Sivukylien lainaustoimintaan tuli siirtymävaiheessa noin puolen vuoden katkos. Kesäaikana kirjojen lainaaminen oli muutenkin vähäistä, joten katkos ei aiheuttanut kovin suurta keskustelua.
3.2 Kirjastoauton reitit
Kirjastoautonkuljettaja-virkailija aloitti heti valituksi tultuaan reittisuunnitelmien teon. Kirjastolautakunta oli jo 80-luvun alkupuolella hahmotellut kirjastoautoreittien perusrungon. Siltä pohjalta reitit sitten muotoutuivat ensimmäiseksi kirjastoauton aikatauluksi. Kirjastoautonkuljettaja ja Ranuan palopäällikkö ajoivat kaikki reitit läpi ja kyselivät taloista toiveita parhaista pysäkkipaikoista (Kulttuuriasiainlautakunta 30.10.1990/67§). Kaikkien saatujen tietojen perusteella jo ensimmäinen tehty reittiaikataulu oli varsin onnistunut.
Kunnan laajuus asetti aikataulun laatimiselle monia vaatimuksia, joten aikataulusta muotoutuikin melko erilainen muihin kirjastoautoihin verrattuna. Reittejä tehtiin yhdeksän ja ne ajetaan kahdessa vuorossa joko päivällä tai illalla. Koululaisten palvelu otettiin huomioon päivävuorolla ja aikuisväestö iltavuorolla. Aikataulu on voimassa vuoden kerrallaan ja sitä tarkistetaan aina kesäloman aikana.
3.3 Ensimmäiselle reitille
Kirjastoauto luovutettiin virallisesti Ranuan kunnalle lokakuussa 1990 kunnanvaltuuston kokouksen yhteydessä (Pohjolan Sanomat 27.10.1990). Luovutustilaisuudessa oli kirjastoautotyöryhmän lisäksi koritehtaan edustajana tehtaan johtaja Mauri Vähämaa sekä Scanian myyntiosaston edustaja. Kunnanvaltuuston jäsenillä oli mahdollisuus tutustua uuteen, vielä tyhjään kirjastoautoon. Auton varustuksesta huomiota eniten herätti invalidisilta.
Auton täyttämiseen ja valmistautumiseen varattiin aikaa lähes kuukausi. Koska auto oli valmistunut pari viikkoa suunniteltua aikaisemmin, niin ensimmäiselle reitillekin päästiin jo 19.11.1990. Ensimmäisenä pääsivät kirjastoauton palveluja testaamaan Simojokivarren asukkaat. Ensimmäisenä virallisena lainaajana kirjastoauton historiaan jäi Leppiahon kauppias Reijo Leppiaho (Lapin Kuriiri 21.11.1990).
Kirjastoauton ensimmäisestä "työpäivästä" kirjoitettiin useissa lehdissä, mm. Kalevassa ja Pohjolan Sanomissa. Yksi lehden toimittaja seurasi autoa muutamia pysäkkivälejä. Jo ensimmäisellä reitillä päästiin mm. testaamaan alppitorvien tehoa porojen säikyttelyssä, kun porotokka ryntäsi auton eteen. Asiasta kirjoitettiin jopa lehdissä.
Ensimmäisellä reitillä auton mukana oli kirjastovirkailija Eeva Luiro pääkirjastosta. Ensimmäiset päivät ja viikot olivat erittäin työntäyteisiä, koska uusia lainaajankortteja jouduttiin kirjoittamaan lähes joka pysäkillä. Jatkossa autoon saatiin palkattua työllisyysvaroin apulainen. Heitä palkattiin aina puoleksi vuodeksi kerrallaan. Tietokonelainaukseen siirtymisen jälkeen apulaisia ei enää ole palkattu.
3.4 Yhteistyö koulujen kanssa
Kirjastoauton aikatauluja ja muuta toimintaa suunniteltaessa koulujen tarpeet pyrittiin ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Kirjastoauton käynnit ajoittuvat kouluille aamupäiviksi ja lainausaikaa pienimmilläkin kouluilla on vähintään tunti. Kirjastoautonkuljettaja lähestyi koulujen johtajia "paimenkirjeellä", jossa hän esitti ajatuksia ja toiveita koulun ja kirjaston yhteistyön parantamiseksi. Hyvin alkanut yhteistyö on vähitellen monipuolistunut ja parantunut. Alkuaikoina muutamien koulujen opettajat pitivät kirjastoautoa opetustyön "häiritsijänä". Usein he saattoivat tulla auton ovelle hoputtamaan oppilaita: "Ottakaa äkkiä jotain, että pääsemme tunnille". Nykyään kirjaston arvo koulun tukena ymmärretään paremmin.
Toiminnan alusta lähtien kirjastoauton kuljettaja on vuosittain pitänyt useita "opintotuokioita" sivukylien oppilaille. Alkuaikoina aiheina olivat yleisesti kirjaston palvelut ja kokoelmat sekä autotoiminnan esittely. Viime aikoina opintotuokioissa on keskitytty tiedonhaun ja uuden tekniikan opiskeluun.
Myös opettajat ovat huomanneet kirjastoauton tarjoamat mahdollisuudet opetustyönsä tukena. Useimmilla kouluilla on oma lainauskortti, jolla lainataan kirjoja oppilaille oheislukemistoiksi. Kirjastoauto on myös välittänyt pääkirjastosta tilattuja kirjoja kouluille. Opettajien innostava esimerkki on näkynyt erityisen hyvin eri kouluilla. Jos opettaja itse on innokas lukija, myös oppilaat viihtyvät hyvin kirjastoautossa. Lakkautusuhan alla olevien koulujen tilanne heijastuu suoraan kirjastonkäyttöön lainauksen passiivisuutena.
3.5 Kirjastoauton lainauksen kehittyminen
Kirjastoauton tulon myötä Ranualla lakkautettiin ensimmäisessä vaiheessa 11 lainausasemaa ja 4 siirtokirjakokoelmaa, joiden yhteenlaskettu lainamäärä viimeisenä täytenä toimintavuotena 1989 oli 19309 lainaa. Kirjastoauton ensimmäisenä täytenä toimintavuotena 1991 auton kokonaislainamäärä 36181 lainaa, eli 65 % enemmän kuin lakkautettujen lainauspisteiden. Siitä lainausmäärät kasvoivat tasaisesti ja huippuvuosi oli 1995, jolloin kirjastoautosta annettiin 42506 lainaa. 90-luvun loppupuoliskolla lainaukset ovat tasaantuneet alkuvuosien tasolle. Huomattavaa lainauksen kehittymisessä on ollut lehtien ja videoiden jatkuvasti kasvava osuus lainoista.
Lainamäärien varsin raju putoaminen vuonna 1997 johtuu vuonna 1993 muuttuneen kirjastolain mukanaan tuomista maksuista. Kun kirjoista alettiin periä myöhästymismaksuja, lainaukset vähenivät. Ranualla myöhästymismaksut otettiin käyttöön myöhemmin kuin muualla. Lehtien osalta maksuista luovuttiin, joten lehtien lainaaminen on jatkuvasti lisääntynyt. AV-aineiston lainaamisessa maksut tuntuivat kipeimmin, mutta viime vuosina laina-aikoja on pidennetty, joten lainaaminenkin on taas lisääntynyt. Kirjalainoissa vähennys kohdistui eniten lasten lainoihin; vanhemmat pyrkivät rajoittamaan lastensa lainaamista sakkomaksujen pelossa. Nyt sakkomaksuista on luovuttu lasten kuvakirjojen osalta, mutta lainaus ei vielä ole noussut entiselle tasolle.
Lähde: Ranuan kirjastoauton toimintatilastot 1990-1999.
3.6 Kirjastoauton kokoelmat
Ranuan kirjastoautolle ei varsinaisesti ole hankittu omia kirjoja, vaan aineisto on yhteistä pääkirjaston kanssa. Kirjastotoimenjohtaja päättää kirjastoaineiston hankinnasta, mutta auton osalta kirjastoautonkuljettaja-virkailija tekee omat hankintaehdotuksensa kirjaesitteiden perusteella. Suosituimpia kirjoja hankitaan autolle omat kappaleet ja harvinaisempaa kirjallisuutta otetaan auton mukaan tarpeen mukaan.
Kirjastoautossa on hyllytilaa n. 100 metriä, johon mahtuu n. 4500 kirjaa. Lehdille on oma hyllykkö, videot valtaavat tilaa kirjoilta, kaseteille on oma lokerikko ja viime vuonna (1999) hankittiin CD-levyille oma hyllykkö. Hyllyjä voi säätää tarpeen mukaan. Kirjastoauton muussa kalustuksessa on käytetty paljon puuta, joka pehmentää auton sisäilmettä. Kirjastoautolla on pääkirjaston varastossa oma täydennyskokoelma, josta vaihdetaan kirjoja esim. vuodenajan mukaan. Lisäksi koko pääkirjaston voidaan katsoa olevan kirjastoauton kirjavarasto. Lainassa autosta on jatkuvasti n. 2000 - 3000 kirjaa.
3.7 Lakkautetaan lisää...
Ranuan kunnassa oli toiminnassa vielä kaksi lainausasemaa, joiden tilannetta seurattiin pari vuotta. Kummankin lainausaseman lainaukset laskivat kyseisenä aikana n. 20 %, kun taas kirjastoauton lainausluvut jatkuvasti kohosivat. Tässä tilanteessa ryhdyttiin tutkimaan kirjastoauton mahdollisuuksia korvata nämäkin lainausasemat. Tarvittavat lisäpysäkit saatiin sovitettua kirjastoauton aikatauluun, eikä mainittavia lisäkustannuksiakaan syntynyt, joten Kulttuuriasiainlautakunta päätti keskustelun tuloksena esittää Kunnanhallitukselle Piittisjärven lainausaseman lakkauttamista ja äänestyksen jälkeen myös Ruonan lainausaseman lopettamista.
Lakkauttamisasiasta käytiin paikallislehden palstoilla melko reipastakin mielipiteidenvaihtoa (Lapin Kuriiri 21.10.1992, 28.10.1992, 4.11.1992) Lähinnä Ruonan lainausaseman lakkauttamiselle löytyi vastustajia. Virallisesti kumpikin kuitenkin lakkautettiin, mutta epävirallisesti Ruona jatkoi toimintaansa talkoovoimin. Uusia kirjoja ei enää hankittu, mutta pääkirjastosta lainattiin kirjoja Ruonan lainauspisteeseen edelleen lainattavaksi. Ruonan lainaustilastot eivät enää näy kunnan tilastoissa.
3.8 Oheistoimintoja...
Kirjastoauton toimintaa suunniteltaessa mietittiin kirjastoauton mahdollisuuksia tarjota erilaisia oheistoimintoja ja -palveluja. Jo auton suunnitteluvaiheessa varauduttiin mm. yhteistyöhön postin kanssa. Erilaiset lomake- ja neuvontapalvelut tuntuivat mahdollisilta. Kirjastoautoon suunniteltiin myös esim. valokopiokonetta. Suurin osa suunnitelmista jäi toteutumatta, mutta monenlaista tiedotusmateriaalia ja joitakin lomakkeita autosta löytyy.
Valtakunnallisestikin laajaa huomiota sai Ranuan kunnan suunnitelma ennakkoäänestyspaikan järjestämisestä kirjastoautoon (Kaleva 16.5.1991 ja Lapin Kansa 21.5.1991) Ranuan keskusvaalilautakunnan mielestä kirjastoauto sopisi hyvin ennakkoäänestyspaikaksi. (Koppikin valmiina: WC !! Tekijän huom.)Vaikeuksia ilmeni kuitenkin lähinnä lainsäädännön puolelta. Asia eteni niin pitkälle, että Ranuan kunnanhallitus päätti tehdä aloitteen Oikeusministeriölle ja kuntien keskusjärjestöille vaalilainsäädännön muuttamisesta niin, että ennakkoäänestyspaikaksi voitaisiin määrätä myös eri puolilla kuntaa liikkuva kirjastoauto. Asia nousi ajankohtaiseksi postien kiihkeimpänä lakkauttamisaikana v. 1991, jolloin syntyi huoli ennakkoäänestyspaikkojen vähenemisestä. Äänestyspaikkaa kirjastoautosta ei kuitenkaan tullut.
4. NYKYPÄIVÄÄ
4.1 Toiminta kehittyy
Ranuan kirjastoauton toiminta on vähitellen kehittynyt ja vakiintunut. Matkan varrella joitakin toimintoja on jäänyt pois ja uusia on syntynyt tilalle tarpeen mukaan. Aikatauluja ja pysäkkejä on jatkuvasti seurattu ja muutettu tarpeen mukaan. Aikataulut löytyvät myös Internetistä osoitteesta: www.ranua.fi/kirjasto/auto.html
Kirjojen ja erityisesti videoiden palauttamisen helpottamiseksi on mm. paikalliseen markettiin järjestetty kirjastoauton palautuspiste, joka käydään tyhjentämässä kaksi kertaa viikossa. Auto käy myös kirkonkylällä mm. vanhainkodilla ja kansanopistolla. Asiakkaiden toivomuksesta voidaan erityisiä kirjastoautokäyntejä järjestää muuallekin, esim. on käyty kehitysvammaisten toimintakeskuksessa ja pidetty autotoiminnan esittelypäivä kirkonkylän ala-asteella.
4.2 Tietokoneaikaan
Jo kirjastoauton rakennusvaiheessa varauduttiin ATK:n käyttöönottoon kirjastossa. Autoon asennettiin invertteri ja johdotukset valmiiksi tietokonetta varten. Tietokoneen jatkuvan virransaannin turvaamiseksi akkukapasiteettiakin kasvatettiin riittäväksi. Pääkirjasto siirtyi tietokonelainaukseen lähes vuoden ennen kirjastoautoa (rahapula!). Autoon tietokone saatiin vuoden 1997 alussa ja lainaus aloitettiin helmikuussa. Tällä hetkellä kirjastoautossa on periaatteessa samat mahdollisuudet palvella asiakkaita kuin pääkirjastossa. Tietokone mahdollistaa monipuolisemman tietojenhaun, tilastoinnin ja lainausten seurannan.
Tietokoneaikaan siirtyminen aiheutti myös autoväelle runsaasti työtä. Myös kirjastoauton henkilökunta osallistui aineistotietokannan tekemiseen ja muihin uuden tekniikan vaatimiin muutostöihin. Lainausjärjestelmä autossa on Akateemisen Tietopalvelun K-3000 -järjestelmä. Kirjastoautossa järjestelmä on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi. Ranuan autossa päivitys hoidetaan yöaikana normaalilla ohut-ethernet -verkkokaapelilla. Auton konetta ei siis tarvitse liikuttaa minnekään, vaan tallin seinällä on kaapelivyyhti, joka aina auton tultua reitiltä yhdistetään tietokoneen verkkokorttiin.
Voidaan sanoa, että uusi tekniikka vei kirjastoautosta yhden työpaikan; tällä hetkellä Ranuan kirjastoautossa ei kuljettaja-virkailijan lisäksi ole muita työntekijöitä. Tämän vuoksi pääkirjaston henkilökunta osallistuu ajoittain mm. auton hyllyjen järjestämiseen.
5. LÄHTEETAvoin kysymys Yleisöosastokirjoitus. Lapin Kuriiri 21.10.1992.
Erikoiskori Oy. Tarjouskirje. 2.6.1972.
Kinnunen, Ossi 1992. Ranuan kirjastosta. Lapin Kuriiri 4.11.
Kirjastoauto käy ennakkoäänestämiseen. Lapin Kansa 21.5.1991.
Kirjastoauton taival alkoi. Lapin Kuriiri 21.11.1990.
Lehväslaiho, Vieno, kirjastontarkastaja, Rovaniemi. Kirje 11.12.1968.
Ranua mielii kirjastoautoa ennakkoäänestyspaikaksi. Kaleva 16.5.1991.
Ranualle kirjastoautolupa. Lapin Kansa 9.2.1990.
Ranuan kirjastoauto sai kuskin. Lapin Kuriiri 27.6.1990.
Ranuan kirjastolautakunta. Pöytäkirja 19.2.1986/25§.
Ranuan kulttuuriasiainlautakunta. Pöytäkirja 15.11.1989/92§.
Ranuan kulttuuriasiainlautakunta. Pöytäkirja 26.2.1990/23§.
Ranuan kulttuuriasiainlautakunta. Pöytäkirja 29.3.1990/24§, 25§.
Ranuan kulttuuriasiainlautakunta. Pöytäkirja 17.5.1990/49§.
Ranuan kulttuuriasiainlautakunta. Pöytäkirja 30.10.1990/67§.
Ranuan kunnanhallitus. Pöytäkirja 7.11.1973/775§.
Ranuan kunnanhallitus. Pöytäkirja 2.4.1990/130§, 131§.
Ranuan kuntasuunnitelma vuosille 1988-1992. Toteuttamisosa 19.8.1987.
Ranuan tulevaisuus vaatii tarkkuutta. Pohjolan Sanomat 27.10.1990.
Turunen, Harri 1990. Kunnan muusta toiminnasta. Teoksessa: Mauno Hiltunen (toim.)
Ranuan historia. Ranua: Ranuan kunta ja seurakunta. S. 349.
Vielä lainausasemista Lapin Kuriiri 4.11.1992.
Wiesiolek, Wolfgang 1992. Ahkerille kirjastonkäyttäjille. Lapin Kuriiri 28.10.